LEGO, TUNNETTUUS EI RIITTÄNNYT SUOJAAMAAN

TUNNETTUUS EI RIITTÄNYT SUOJAAMAAN LEGO-PALIKANREKISTERÖINTIÄ

2.11.2010

Mediassa on uutisoitu hiljattain 14.9.2010 Euroopan unionintuomioistuimen asiassa C?48/09 P antamasta ratkaisusta. Osapuolina riidassa olivat tanskalainen Lego Juris A/S ja MegaBrands Inc. Kanadasta. Lego Juris A/S oli rekisteröinyt 19.10.1999 yhteisötavaramerkiksi LEGO-palikan ulkoasun. Se oli myös patentoinut palikan tekniset ominaisuudet. MegaBrands Inc. vaati OHIM:ssa 21.10.1999 rekisteröinnin mitättömäksi julistamista. Asian käsittely lykättiin odottamaan samaan aikaan vireillä olleen Philips-asian ratkaisua, jossa oli kyse partakoneen terien ulkoasusta. MegaBrands Inc. vaati rekisteröinnin mitätöintiä muun muassa sillä perusteella, että tavaramerkki muodostui yksinomaan teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta. Unionin tuomioistuin mitätöi rekisteröinnin todeten, että tavaramerkkisuojalla ei saa jatkaa määräaikaiseksi säädettyä patenttisuojaa ja tavaramerkin todettiin olevan teknisen tuloksen savuttamiseksi välttämätön. Tavaramerkkioikeus olisi rajoittanut liikaa muiden elinkeinonharjoittajien vapautta.

Se, mikä ratkaisussa on erityisen mielenkiintoista, liittyy tavaramerkin tunnettuuteen ja sille käytön kautta tulleeseen erottamiskykyyn. Jokainen nimittäin varmasti yhdistää LEGO-palikan nähdessään sen juuri tanskalaiseen Legoon ja tiettyyn tuotteiden alkulähteeseen juuri sillä tavoin kuin tunnettu ja erottamiskykyinen tavaramerkkioikeus edellyttää. Oikeus nimenomaisesti totesi, että esillä olevassa asiassa on kiistatonta, että LEGO-palikan muoto on käytössä tullut erottamiskykyiseksi ja on näin ollen merkki, jolla voidaan erottaa valittajan tavarat tavaroista, joilla on muu alkuperä. Oikeus kuitenkin katsoi, että lainsäätäjä on ottanut tiukan linjan siihen, että teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä muodosta koostuvia merkkejä ei saa rekisteröidä. Sen mielestä teknisen ratkaisun kehittäneen yrityksen asemaa ei voida suojata sellaisiin kilpailijoihin nähden, jotka saattavat markkinoille tavaran muodon tarkkoja kopioita, joihin sisältyy täsmälleen sama ratkaisu, luomalla tälle yritykselle monopoli siten, että rekisteröidään kyseisestä muodosta koostuva kolmiulotteinen merkki tavaramerkiksi. Tunnettuus kohderyhmän keskuudessa ei siis kyennyt estämään rekisteröinnin mitätöimistä, kun merkkiä rasitti perustavanlaatuinen puuteelisen teknisen tuloksen saavuttamiseen liittyvä välttämätön muoto.